Aivoblues

"Muista, että aivoleikkauksen jälkeen päivät vaihtelevat. Yhtäkkiä saattaa tulla masentuneisuutta ja alakuloisuutta. Nekin kuuluvat kuntoutumiseen." Näin minua valmennettiin sairaalassa kotiinlähdön kynnyksellä.

Aluksi olo erittäin ristiriitainen. olin onnellinen kotona olosta ja tunteet sekaisin tulevasta. Fyysinen olo oli niin huteraa, sekavaa ja vaillinaista. Päivät sujuivat tunti kerrallaan. 

Nyt kun leikkauksesta on kulunut muutama kuukausi aistit ovat selkeytyneet ja fyysinen olo vahvistunut on tunteille tullut tilaa. 

Herkistyn erilailla kuolemaan ja sairastumisiin liittyvissä asioissa. Jos luen lehdestä vaikkapa kuolinilmoituksen, tulee itku. Jonkun elämä on päättynyt. Kuulen jonkun sairastuneen, niin toivon että häntä ei satu. Lapsi oli oksennustaudissa, niin sain melkein paniikkikohtauksen. Tätä luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka kauan. Itken ja herkistyn myös elämän ihmeistä: siemenen itämisestä taimeksi, koiran läheisyyden kaipuusta, auringon paisteesta.

Mutta sitten on tullut tämä aivoblues. 

Aivoblues tulee yleensä silloin, kun on ollut paljon tekemistä, menoja, mukavia asioita, paljon virkeyttä ja ihania kohtaamisia. Herätessä tajuaa, että on erittäin vajavainen olo. Uni ei ole ladannut. Aamupalaa pitäisi syödä. On nälkä, mutta ei jaksa tehdä mitään, eikä mikään maittaisikaan. Lapsen kanssa ei jaksa olla kärsivällinen ja toivoo vaan, että koulupäivä alkaisi pian. Mikään ei huvita. On tylsää. Koiran aamulenkki vie loputkin voimat ja imee energian, eikä anna sitä vireyttä kuin yleensä.  Kaikki tuntuu normaalia harmaammalta. Olo on toivoton ja tuntuu siltä , ettei minusta ole mihinkään. Ei jaksa katsoa edes telkkari tai keskittyä äänikirjaan. Olisi vaikka mitä puuhaa, mutta ei vaan saa aloitettua. Sitä istuu vaan tai makaa vaan ja aika kuluu. Tylsää, masentavaa, harmaata. Mä niin vihaan tätä olotilaa. 

Onneksi tiedän kokemuksesta, että huomenna on uusi päivä. Tällaisin aivobluespäivinä minua lohduttavat erityisesti hoitajan sanat, että nämäkin päivät ovat osa kuntoutusta. Onneksi on huominen.